Milloin yrityksen kannattaa hakea itse konkurssiin eikä odottaa velkojan hakemusta?

Tiivistelmä

• Yrityksen ei tarvitse odottaa velkojan konkurssihakemusta, jos yrityksen taloudellinen tilanne täyttää konkurssin edellytykset.
• Oman konkurssihakemuksen ajankohtaisuutta kannattaa arvioida erityisesti silloin, kun yritys ei enää pysty hoitamaan erääntyviä maksujaan eikä tilanteen paranemista ole näköpiirissä.
• Kun yritys hakee konkurssia itse, hakemus ja tarvittavat tiedot voidaan valmistella ennen asian saattamista käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Kun laskuja jää maksamatta ja velkojien yhteydenotot lisääntyvät, yrittäjä saattaa jäädä odottamaan, mitä seuraavaksi tapahtuu. Samalla voi herätä kysymys siitä, kannattaako yrityksen hakea itse konkurssiin vai odottaa, että joku velkojista tekee konkurssihakemuksen.

Konkurssiin.fi on Lakiasiaintoimisto Heikkilä & Co:n tuottama maksuton palvelu, jonka avulla osakeyhtiön vapaaehtoisen konkurssihakemuksen voi valmistella itse ohjatusti. Tässä artikkelissa käymme läpi, milloin omaa konkurssihakemusta on syytä harkita ja mitä merkitystä on sillä, hakeeko konkurssia yritys itse vai velkoja.

Mitä tarkoittaa velkojan hakema konkurssi?

Velkojan hakema konkurssi tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi pankki, Verohallinto tai muu yrityksen velkoja pyytää käräjäoikeutta asettamaan yrityksen konkurssiin.

Velkoja ei kuitenkaan voi saada yritystä konkurssiin pelkästään tekemällä konkurssihakemuksen. Velkojalla täytyy olla konkurssilain mukainen oikeus hakea yritystä konkurssiin, ja yrityksen täytyy olla maksukyvytön.

Yrityksen maksukyvyttömyyttä voidaan osoittaa eri tavoin. Yksi niistä liittyy tilanteeseen, jossa yritys ei maksa velkojan konkurssiuhkaisessa maksukehotuksessa vaatimaa selvää ja erääntynyttä velkaa. Jos velkaa ei makseta viikon kuluessa maksukehotuksen saamisesta, yritystä voidaan konkurssilaissa säädetyin edellytyksin pitää maksukyvyttömänä.

Velkojan konkurssihakemus ei vielä tarkoita, että yritys olisi konkurssissa. Konkurssi alkaa vasta, jos käräjäoikeus päättää asettaa yrityksen konkurssiin.

Pitääkö yrityksen odottaa, että velkoja hakee sitä konkurssiin?

Yrityksen ei tarvitse odottaa velkojan konkurssihakemusta. Konkurssiin asettamista voi hakea sekä yritys itse että velkoja.

Yrityksen oman hakemuksen kannalta keskeinen kysymys on, onko yritys maksukyvytön. Juridisesti maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että yritys on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Yksittäinen maksamaton lasku tai hetkellinen kassavaje ei siis vielä yksin tarkoita maksukyvyttömyyttä.

Olennaista on yrityksen todellinen taloudellinen tilanne, ei se, onko velkoja jo ryhtynyt konkurssitoimiin.

Milloin yrityksen oma konkurssihakemus voi tulla ajankohtaiseksi?

Oma konkurssihakemus voi tulla ajankohtaiseksi, kun rahat eivät enää riitä erääntyvien velkojen maksamiseen eikä tilanteen odoteta lähiaikoina paranevan.

Velkojen määrä ei yksin ratkaise asiaa. Yrityksellä voi olla paljon velkaa mutta samalla riittävästi tuloja niiden hoitamiseen. Toisaalta pienempikin velkamäärä voi muodostua ongelmaksi, jos yrityksen tulot eivät riitä laskujen ja muiden erääntyvien velkojen hoitamiseen.

Jos yrityksen toiminta voi vielä jatkua kannattavasti ja maksuvaikeudet voidaan ratkaista esimerkiksi rahoituksella tai sopimalla maksuaikatauluista, konkurssi ei välttämättä ole ajankohtainen.

Miksi konkurssihakemuksen ajoituksella voi olla merkitystä?

Jos yrityksen toimintaa jatketaan, uusia laskuja, veroja, palkkoja ja muita maksuja voi syntyä samalla, kun vanhojakaan velkoja ei pystytä maksamaan. Siksi yrityksen tilannetta ei kannata jättää arvioimatta vain siksi, ettei velkoja ole vielä tehnyt konkurssihakemusta.

Kun yritys päättää hakeutua itse konkurssiin, hakemus ja tarvittavat tiedot voidaan valmistella ennen asian viemistä käräjäoikeuteen. Oman hakemuksen tekeminen ei kuitenkaan poista jo syntyneitä velkoja tai yrittäjän mahdollisia henkilökohtaisia takauksia.

Miten arvioit, onko yrityksen konkurssihakemuksen aika?

Yrityksen tilannetta kannattaa arvioida kokonaisuutena. Seuraavat kysymykset auttavat hahmottamaan, onko yrityksen toiminnalla vielä mahdollisuuksia jatkua.

1. Pystyykö yritys maksamaan erääntyvät velkansa?
   Tarkastele, paljonko yritykselle on lähiaikoina tulossa rahaa ja paljonko sen pitää maksaa veroja, palkkoja, lainoja, vuokria ja muita laskuja. Jos rahat eivät riitä, arvioi myös, onko tilanteen korjaantumiselle konkreettinen peruste.
2. Perustuuko selviytyminen jatkuvasti maksujen siirtämiseen tai uuteen rahoitukseen?
   Maksuaikojen sopiminen tai uuden rahoituksen järjestäminen voi auttaa tilapäisessä kassavajeessa. Jos sama tilanne kuitenkin toistuu eikä yritykselle ala tulla riittävästi rahaa laskujen ja muiden maksujen hoitamiseen, kyse voi olla pysyvämmästä ongelmasta.
3. Syntyykö uusia velkoja samalla, kun vanhat jäävät maksamatta?
   Jos yritys ei pysty maksamaan aikaisempia velkojaan ja toiminnan jatkaminen kasvattaa jatkuvasti velkojen määrää, yrityksen taloudellinen tilanne on syytä arvioida erityisen huolellisesti.
4. Onko tilanteen korjaantumiselle realistinen peruste?
   Arvioi konkreettisia asioita, kuten vahvistettuja tilauksia, lähiaikoina saatavia maksuja, sovittua rahoitusta ja sitä, tuottaako liiketoiminta riittävästi rahaa. Pelkkä toive tilanteen paranemisesta ei vielä tarkoita, että maksuvaikeus olisi tilapäinen.

Mitä jos velkoja on jo hakenut yritystä konkurssiin?

Jos yritys saa käräjäoikeudelta tiedon siitä, että velkoja on hakenut sitä konkurssiin, asiaan on tärkeää reagoida käräjäoikeuden ilmoittamassa määräajassa.

Käräjäoikeus antaa yritykselle mahdollisuuden kertoa oman kantansa hakemukseen.

Tässä vaiheessa kannattaa selvittää ainakin:

• onko velkojan ilmoittama velka ja sen määrä oikea
• pystyykö yritys maksamaan velkansa niiden erääntyessä
• onko hakemuksessa tai sen perusteissa jotain, mistä yritys on eri mieltä.

Jos yritys on eri mieltä velkojan hakemuksesta, se voi vastustaa hakemusta. Juridisesti yrityksen käräjäoikeudelle antamaa kirjallista vastausta kutsutaan lausumaksi. Yritys voi myös pyytää asian käsittelyä istunnossa, mutta asia voidaan tietyissä tilanteissa ratkaista ilman istuntoa.

Käräjäoikeuden yhteydenottoa ei kannata jättää huomiotta. Asia voidaan ratkaista, vaikka yritys ei antaisi siltä pyydettyä vastausta tai jäisi pois istunnosta.

Jos yritys on eri mieltä velasta tai konkurssihakemuksen perusteista, oikeudellisen avun tarve kannattaa arvioida erikseen.

Mitä vapaaehtoisesta konkurssista on hyvä tietää?

Konkurssin harkitseminen voi olla yrittäjälle raskas päätös. Yritykseen on voinut kulua vuosien työ, omaa rahaa ja paljon henkilökohtaista vastuuta, joten toiminnan päättämiseen voi liittyä epävarmuutta, huolta ja pelkoa tulevasta. Kun yrityksen taloudellinen tilanne ei enää korjaannu, itse haettu konkurssi voi olla keino viedä vaikea tilanne hallitusti päätökseen.

Kun päätös vapaaehtoiseen konkurssiin hakeutumisesta on tehty, osakeyhtiön konkurssihakemuksen voi tehdä Konkurssiin.fi-palvelussa itse ohjatusti ja maksutta. Palvelu ei tarjoa oikeudellista neuvontaa, ja käyttäjä vastaa itse hakemuksessa antamiensa tietojen ja liitteiden oikeellisuudesta.

Usein kysyttyä konkurssihakemuksen ajoituksesta