Tiivistelmä: mitä itse haetusta konkurssista pitää tietää?

• Itse haettu konkurssi eli vapaaehtoinen konkurssi tarkoittaa, että yritys hakee itse käräjäoikeudelta konkurssiin asettamistaan. 
• Konkurssin edellytyksenä on lähtökohtaisesti se, että yritys on muuten kuin tilapäisesti maksukyvytön. Konkurssi alkaa vasta käräjäoikeuden päätöksellä. 
• Konkurssiin asettamisen jälkeen käräjäoikeus määrää konkurssipesälle pesänhoitajan, joka ryhtyy selvittämään pesän varoja, velkoja ja yrityksen toimintaa. 
• Osakeyhtiön velat eivät pelkän omistajuuden perusteella siirry yrittäjän henkilökohtaisiksi veloiksi. Henkilökohtaiset takaukset ja muut omissa nimissä annetut sitoumukset voivat kuitenkin jäädä yrittäjän vastuulle. 

Moni osakeyhtiön yrittäjä joutuu tilanteeseen, jossa velat kasvavat, maksut viivästyvät eikä yrityksen talous näytä enää korjaantuvan. Silloin kysymys ei ole vain seuraavasta eräpäivästä, vaan siitä, onko yritystoiminnan jatkamiselle enää realistisia edellytyksiä. Samalla eteen voi tulla vaikea kysymys: pitäisikö yrityksen hakeutua itse konkurssiin? 

Juridisesti kyse on maksukyvyttömyydestä ja siitä, täyttyvätkö konkurssin edellytykset. Itse haettu konkurssi, josta käytetään myös nimitystä vapaaehtoinen konkurssi, on laissa säädetty menettely maksukyvyttömän yrityksen asettamiseksi konkurssiin. 

Konkurssiin.fi on Lakiasiaintoimisto Heikkilä & Co:n tuottama maksuton palvelu, jonka avulla osakeyhtiön vapaaehtoisen konkurssihakemuksen voi valmistella itse ohjatusti. Konkurssiin.fi ei tarjoa oikeudellista neuvontaa. 

Tässä artikkelissa käymme läpi, milloin yritys voi hakeutua itse konkurssiin, miten vapaaehtoinen konkurssi etenee ja mitä konkurssi käytännössä tarkoittaa yrittäjälle. 

Mitä itse haettu konkurssi tarkoittaa? 

Itse haettu konkurssi tarkoittaa sitä, että yritys tekee itse käräjäoikeudelle hakemuksen konkurssiin asettamisesta. Juridisesti voidaan puhua velallisen omasta konkurssihakemuksesta tai vapaaehtoisesta konkurssihakemuksesta. 

Konkurssi ei ala sillä hetkellä, kun yrittäjä päättää hakeutua konkurssiin tai lähettää hakemuksen. Konkurssi alkaa vasta, kun käräjäoikeus päättää asettaa yrityksen konkurssiin. 

Konkurssin alkaessa yritys menettää oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan. Käräjäoikeus määrää pesänhoitajan huolehtimaan konkurssipesän selvittämisestä ja hallinnosta. 

Milloin yritys voi hakeutua itse konkurssiin? 

Yritys voi hakeutua itse konkurssiin, kun se on muuten kuin tilapäisesti maksukyvytön eli ei pysty maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Yksittäinen maksamaton lasku tai hetkellinen kassavaje ei vielä tarkoita, että konkurssin edellytykset täyttyvät. 

Juridisesti tilanteesta käytetään käsitettä maksukyvyttömyys. Yrittäjän näkökulmasta olennaista on arvioida, pystytäänkö maksuvaikeudet vielä korjaamaan vai jatkuvatko ne näköpiirissä olevasta liikevaihdosta, rahoituksesta ja muista toimenpiteistä huolimatta. Maksukyvyttömyydestä säädetään konkurssilaissa. 

Tilannetta voi hahmottaa esimerkiksi näin:

• Yksittäinen lasku jää maksamatta. Kyse voi olla tilapäisestä kassavajeesta. Olennaista on arvioida, pystyykö yritys hoitamaan maksun lähiaikoina.
• Maksut viivästyvät toistuvasti. Yrityksen maksukyky on voinut heikentyä. Tällöin kannattaa arvioida, onko tilanteen korjaamiseksi realistinen suunnitelma.
• Uusia velkoja syntyy jatkuvasti. Talousongelma voi olla pysyvämpi, jos yritys joutuu jatkuvasti lykkäämään maksuja tai ottamaan uutta velkaa selvitäkseen aiemmista velvoitteistaan. Keskeinen kysymys on, pystyykö liiketoiminta enää kattamaan yrityksen velvoitteet.
• Yritys ei pysty maksamaan velkojaan eikä tilanteen korjaantumista ole näköpiirissä. Kyse voi olla konkurssilaissa tarkoitetusta maksukyvyttömyydestä. Tällöin on arvioitava, onko konkurssi tai muu ratkaisu ajankohtainen.

Ratkaisu konkurssiin hakeutumisesta tehdään yrityksen kokonaistilanteen perusteella, ei yksittäisen tunnusmerkin perusteella. 

Miten yritys hakeutuu itse konkurssiin? 

 Itse haettu konkurssi käynnistetään toimittamalla kirjallinen konkurssihakemus toimivaltaiselle käräjäoikeudelle. Osakeyhtiössä konkurssiin hakeutumisesta tarvitaan myös asianmukainen päätös. 

Käytännössä itse haettu konkurssi etenee seuraavien vaiheiden kautta: 

1. Arvioi yrityksen maksukyvyttömyys
   Selvitä ensin, ovatko yrityksen maksuvaikeudet tilapäisiä vai onko yritys muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Juridisesti kyse on konkurssilaissa tarkoitetun maksukyvyttömyyden arvioinnista.
2. Tee päätös konkurssiin hakeutumisesta
   Osakeyhtiössä konkurssiin hakeutumisesta tehdään asianmukainen yhtiön päätös. Päätös dokumentoidaan siten, että se voidaan liittää konkurssihakemukseen tarvittavalla tavalla.
3. Kokoa hakemuksen tiedot ja liitteet
   Konkurssihakemusta varten tarvitaan tietoja muun muassa yrityksen omaisuudesta, velkojen kokonaismäärästä ja suurimmista velkojista sekä hakemuksen edellyttämät liitteet.
4. Toimita konkurssihakemus käräjäoikeuteen
   Valmis hakemus liitteineen toimitetaan toimivaltaiselle käräjäoikeudelle. Konkurssiin.fi-palvelussa hakemuspaketin voi valmistella ohjatusti, minkä jälkeen hakija lähettää sen itse annettuun käräjäoikeuteen.
5. Käräjäoikeus käsittelee hakemuksen
   Käräjäoikeus tarkistaa hakemuksen ja ratkaisee konkurssiin asettamisen. Jos hakemuksesta puuttuu tarvittavia tietoja tai asiakirjoja, tuomioistuin voi pyytää hakijaa täydentämään sitä.
6. Konkurssi alkaa käräjäoikeuden päätöksellä
   Konkurssi alkaa vasta, kun käräjäoikeus päättää asettaa yrityksen konkurssiin. Samalla käräjäoikeus määrää konkurssipesälle pesänhoitajan, joka ottaa vastuun konkurssipesän selvittämisestä ja hallinnosta.

Tuomioistuinlaitos antaa tarkempia tietoja konkurssimenettelystä ja konkurssihakemuksesta. 

Mitä yrityksen veloille tapahtuu konkurssissa? 

Yrityksen ennen konkurssia syntyneet velat käsitellään konkurssissa yhteisessä menettelyssä. Konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta käytetään velkojien saatavien maksamiseen lain mukaisessa järjestyksessä. 

Juridisesti ennen konkurssin alkamista syntyneitä saatavia kutsutaan konkurssisaataviksi. Jos konkurssipesässä on velkojille jaettavaa varallisuutta, velkojat voivat saada saatavilleen jako-osuuden. 

Konkurssi ei siis tarkoita sitä, että yrityksen velat yksinkertaisesti poistettaisiin. Jos konkurssipesän varat eivät riitä edes menettelyn kustannuksiin tai velkojille jäisi vain vähäinen jako-osuus, konkurssi voi tietyin edellytyksin raueta. Konkurssin raukeamisella tarkoitetaan konkurssimenettelyn päättymistä ennen varsinaista lopputilitystä. 

Joutuuko yrittäjä maksamaan yrityksen velat henkilökohtaisesti? 

Osakeyhtiön omistaja ei lähtökohtaisesti vastaa yhtiön veloista henkilökohtaisesti pelkän omistajuutensa perusteella. Yrityksen konkurssi ja yrittäjän henkilökohtainen velkavastuu ovat juridisesti eri asioita. 

Henkilökohtainen vastuu voi kuitenkin perustua yrittäjän itse antamaan sitoumukseen.

Ennen konkurssihakemusta on hyvä tunnistaa esimerkiksi: 

• henkilökohtaiset takaukset yrityksen lainoista 
• yrittäjän henkilökohtaisesti antamat vakuudet 
• muut sopimukset, joihin yrittäjä on sitoutunut omissa nimissään 
• tilanteet, joissa yhtiön johdon henkilökohtaista vastuuta voidaan joutua arvioimaan. 

Esimerkiksi henkilökohtaisella takauksella tarkoitetaan sitä, että yrittäjä on sitoutunut vastaamaan tietystä yrityksen velasta itse, jos yritys ei sitä maksa. Yrityksen konkurssi ei lähtökohtaisesti poista tällaista erillistä vastuuta. 

Mitä pesänhoitaja tekee konkurssissa? 

Pesänhoitaja ottaa konkurssipesän hallintaansa ja selvittää yrityksen varat, velat sekä konkurssia edeltänyttä toimintaa. Käräjäoikeus määrää pesänhoitajan samalla, kun yritys asetetaan konkurssiin. 

Juridisesti pesänhoitajan tehtävänä on huolehtia konkurssipesän selvittämisestä ja hallinnosta. Konkurssin alkuvaiheessa laaditaan muun muassa pesäluettelo ja velallisselvitys. 

Pesäluetteloon kootaan tiedot yrityksen varoista ja veloista. Velallisselvityksessä kuvataan puolestaan yrityksen toimintaa ennen konkurssia sekä konkurssiin johtaneita syitä. 

Yrittäjän tehtävänä on antaa pesänhoitajalle konkurssipesän selvittämisessä tarvittavat tiedot ja asiakirjat. 

Mitä kirjanpidolle ja aiemmille päätöksille tapahtuu konkurssissa? 

Yrityksen kirjanpitoa ja konkurssia edeltäneitä tapahtumia tarkastellaan osana konkurssipesän selvittämistä. Tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja konkurssiin johtaneista tapahtumista. 

Pesänhoitajan selvityksessä voidaan tarkastella esimerkiksi: 

• kirjanpidon tilaa 
• yrityksen omaisuuden myyntejä ja muita luovutuksia 
• lähipiirin kanssa tehtyjä liiketoimia 
• merkittäviä maksuja ja varojen käyttöä ennen konkurssia. 

Juridisesti tarkastelu liittyy muun muassa velallisselvityksen laatimiseen sekä siihen, onko konkurssipesään mahdollisesti palautettavissa ennen konkurssia luovutettua omaisuutta. 

Yritystoimintaan kuuluu kuitenkin aina taloudellinen riski. Epäonnistunut investointi, huono liiketoimintapäätös tai kannattamattomaksi osoittautunut toiminta eivät sellaisinaan tarkoita lainvastaista menettelyä. 

Onko yrityksen konkurssille vaihtoehtoja? 

Konkurssi ei ole jokaisessa maksuvaikeudessa olevan yrityksen ainoa vaihtoehto. Olennaista on arvioida, onko yrityksen taloudellinen ongelma vielä korjattavissa vai onko maksukyvyttömyys muuttunut pysyvämmäksi. 

Tilanteesta riippuen mahdollisia vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi maksujärjestelyt, lisärahoitus, liiketoiminnan tai sen osan myynti sekä yrityssaneeraus. 

Juridisesti konkurssi ja yrityssaneeraus ovat eri maksukyvyttömyysmenettelyjä. Konkurssissa yrityksen omaisuus käytetään velkojien maksamiseen, kun taas yrityssaneerauksen tavoitteena on jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttäminen ja yrityksen velkojen järjesteleminen. 

Mitä aikaisemmin yrityksen taloudellista tilannetta arvioidaan, sitä paremmin voidaan selvittää, ovatko konkurssille vaihtoehtoiset ratkaisut vielä realistisia. 

Mitä itse haettu konkurssi maksaa? 

Vapaaehtoisen konkurssihakemuksen tekemisestä ei tarvitse syntyä yrittäjälle kustannuksia. Konkurssiin.fi-palvelussa osakeyhtiön konkurssihakemuksen voi valmistella itse maksutta. Palvelun käyttäminen maksaa 0 euroa. 

Konkurssihakemukseen tarvitaan useita tietoja ja asiakirjoja. Konkurssiin.fi ohjaa niiden laatimisessa vaihe vaiheelta. Yrittäjä täyttää tarvittavat tiedot, hyväksyy ja allekirjoittaa asiakirjat ja saa valmiin hakemuspaketin sähköpostiinsa. Tämän jälkeen hakija lähettää hakemuspaketin annettuun käräjäoikeuteen. 

Juridisesti konkurssihakemuksen laatiminen ja varsinainen konkurssimenettely ovat kuitenkin eri asioita. Konkurssiin.fi-palvelun käyttäminen ja hakemuksen valmistelu palvelussa ovat maksuttomia, mutta konkurssimenettelyn myöhemmissä vaiheissa voi syntyä konkurssipesän hoitamiseen liittyviä kustannuksia. 

Konkurssihakemuksen tekeminen ei myöskään edellytä lakimiehen käyttämistä. Konkurssiin.fi ei kuitenkaan tarjoa oikeudellista neuvontaa, vaan palvelun tarkoituksena on helpottaa itse tehtävän vapaaehtoisen konkurssihakemuksen valmistelua. 

Voiko yrittäjä jatkaa yritystoimintaa konkurssin jälkeen? 

Yrityksen konkurssi ei itsessään estä yrittäjää perustamasta myöhemmin uutta yritystä tai harjoittamasta yritystoimintaa. Osakeyhtiön konkurssi ja yrittäjän henkilökohtainen oikeus toimia yrittäjänä ovat eri asioita. 

Uuden yritystoiminnan käytännön mahdollisuuksiin voivat kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi yrittäjän henkilökohtaiset velat ja takausvastuut. 

Konkurssi ei siis automaattisesti sulje yrittäjää yritystoiminnan ulkopuolelle. Yrittäjän myöhempi tilanne riippuu hänen henkilökohtaisista vastuistaan ja konkurssiin liittyvistä olosuhteista. 

Vaikuttaako itse haettu konkurssi yrittäjän maineeseen? 

Konkurssi voi herättää yrittäjässä häpeää ja pelkoa siitä, miten asiakkaat, yhteistyökumppanit, läheiset tai muut ihmiset suhtautuvat tilanteeseen. Moni voi pohtia, näyttääkö yrityksen konkurssi ulospäin henkilökohtaiselta epäonnistumiselta. 

Juridisesti konkurssi ei kuitenkaan ole arvio yrittäjän onnistumisesta tai epäonnistumisesta, vaan laissa säädetty maksukyvyttömyysmenettely. Konkurssiin liittyviä tietoja merkitään julkisiin rekistereihin, joten konkurssi ei jää täysin yksityiseksi asiaksi. 

Konkurssin vaikutusta yrittäjän maineeseen ei silti voida arvioida yhden yleisen säännön perusteella. Se, millainen merkitys konkurssilla myöhemmin käytännössä on, riippuu tilanteesta ja siitä, missä yhteydessä yrittäjän aikaisempaa yritystoimintaa arvioidaan. 

Milloin konkurssi voi olla yrittäjälle myös inhimillisesti perusteltu ratkaisu? 

Pitkittyneet maksuvaikeudet voivat kuormittaa yrittäjää pitkään. Kun arki pyörii erääntyvien laskujen, rahoituksen järjestämisen ja jatkuvan epävarmuuden ympärillä, yritystoiminnan jatkaminen voi muodostua raskaaksi myös henkilökohtaisesti. 

Yritystoiminnan lopettaminen voi olla vaikeaa erityisesti silloin, kun yritykseen on käytetty vuosien työ ja omia varoja. Toimintaa saatetaan siksi yrittää jatkaa vielä tilanteessa, jossa velat kasvavat eikä talouden korjaantumiselle ole enää realistisia edellytyksiä. 

Yrittäjän kokema kuormitus ei kuitenkaan ole juridinen peruste konkurssille. Ratkaisevaa on yrityksen maksukyvyttömyys. Jos konkurssin edellytykset täyttyvät, konkurssiin hakeutuminen voi samalla päättää pitkään jatkuneen epävarmuuden siitä, voidaanko yritystoimintaa enää jatkaa. 

Mitä kannattaa selvittää ennen itse haettua konkurssia? 

Ennen itse haettua konkurssia kannattaa muodostaa kokonaiskuva yrityksen taloudesta, henkilökohtaisista vastuista ja konkurssia edeltäneistä toimista. 

Tilannetta voi arvioida seuraavien kysymysten avulla: 

• Ovatko yrityksen maksuvaikeudet tilapäisiä vai jatkuvia? 
• Onko yrityksen talouden korjaamiselle vielä realistisia edellytyksiä? 
• Onko yrittäjällä henkilökohtaisia takauksia, vakuuksia tai muita vastuita? 
• Ovatko kirjanpito ja yrityksen taloudelliset tiedot ajan tasalla? 

Kysymysten tarkoituksena ei ole muodostaa automaattista testiä siitä, pitääkö yrityksen hakeutua konkurssiin. Ne auttavat hahmottamaan yrityksen kokonaistilannetta ennen päätöstä.